Toisesta palkintopaikasta käy nyt kamppailua Italialainen Valentino Rossi ja espanjalainen Daniel Pedrosa. Molemmilla ajajilla on lukuisia voittoja takanaan, Rossilla tietenkin enemmän, sillä hän on huomattavasti Pedrosaa vanhempi ja kokeneempi kilpailija. Kokemus ei kilpailuissa aina auta, sillä taidokkaat ajajat ovat synnynnäisiä lahjakkuuksia, ja näitä lahjoja on Pedrosalla paljon – siitä on miehellä todisteina jo runsaasti.Kilpailuun tulee vaikuttamaan jokaisen osakisan aikana sää. Jos uskotaan kokemukseen, on siis Rossilla vahvemmat mahdollisuudet voittoon vaikeissa olosuhteissa. Jos ajo on raskasta, se saattaa myös aiheuttaa rasitteita Pedrosalle, ja hänen kuntonsa tiedetään pettäneen useamman kerran ajojen aikana menneinä vuosina. Toivottavasti näin ei käy tällä kertaa, sillä tässäkin kilpailussa on kysymys, ketkä ovat tämän vuoden parhaat pyöräilijät ja missä järjestyksessä he tulevat maaliin.Betsson tarjoaa mahdollisuuden vedonlyöntiin asiasta ja sivulta löydät myös millä todennäköisyydellä kukin ajaja pääsee kakkossijalle. Pelin tässä vaiheessa ei miehillä ole juurikaan mainittua eroa sijoissa, mutta kisaa on vielä noin puolet jäljellä. Mitä vain saattaa tapahtua, mutta todennäköistä on, että kaksintaistelu hopeasta jatkuu vielä pitkään. Jos tulos jää mitattavaksi vasta loppukilpailussa, ehkäpä vielä loppusuoralla, tulee kisasta muodostumaan todella jännittävä. Kullasta ollaan niin varmoja sen menevän Marquezille, ettei veikkaamiseen asiasta anneta mahdollisuutta – aikanaan tällä erää.Pedrosan kakkossija tietäisi mahtavaa riemua espanjalaisille sekä myös Hondalle, sillä Pedrosa ja Marquez ovat maanmiehiä ja tallikavereita. Molemmat ovat huomattavan nuoria ja lahjakkaita, joten suuria odotuksia heidän suosiostaan voidaan odottaa moneksi vuodeksi.Rossi ei tule luovuttamaan suosiolla, sillä hän puolustaa monen vuoden takaista taidokasta ajoa ja palkintoja pyöräillessä tullut paljon. Kestääkö miehen hermot, kun on kaksi espanjaista näin taidokasta nuorta pyöräilijää aivan kärjessä. Kilpailu kilpailulta ratkaisseet voittajan.
]]>
Suomalaiskansallisesti noustuaan palkintopallille Hermunen nykäisi huikan kossua, sen sijaan että olisi avannut urheilujuhlissa perinteisen samppanjapullon. Bulgariassa hän ei juuri aikaa vietä, hänellä on teollisuushalli Vantaalla jossa hän ja pyörät yleensä asustelevat. Mauno Hermunen ja joukkue voittivat MM-hopeaa Bulgarialle viime vuoden lokakuussa. Nyt-lehden haastattelusta selviää että Mauno harrastaa NHL-videopeliä, eikö ilmeisesti paljoa muuta? Enduro on toinen laji jossa suomalaiset ovat menestyneet varsin hyvin. Viime vuoden Grand Prix-ajoissa Etelä-Amerikassa suomalaisia seuraili aivan kultapaikan takana useita, E1 luokassa. Juha Salminen pääsi hopealle kahdessa osakilpailussa Argentiinassa, ja Matti Seistola, Husqvarna-tallin tiimitoveri, tuli samaan aikaan tuplasti pronssille, jonkinlainen sattuma sekin: Juha voitti hopeisen mitalin koko kisoista. Kaiken kaikkiaan, joukkuevoitot mukaan lukien, hän on voittanut MM-kultaa 13 kertaa endurossa. Hän onkin maailman kaikkien aikojen menestynein kuski lajissa, ja yksi menestyneimpiä moottoripyöräilijöitä ylipäänsä. Juha Salminen ilmoitti vetäytyvänsä lajista viime vuoden elokuussa. Tämä jättää aukon riveihin johon toivottavasti löytyy täyttäjä: jossain määrin manttelinperijäksi on leivottu Eero Remestä joka on ajanut sekä motokrossia että enduroa, keskittyen viime aikoina enduroon.
]]>
Tämän vuoden voittajaksi veikataan Puolaa. Ihan kirjaimellisesti, Puolan voittokerroin on alhaisin Betsafe’n vedonlyöntisivulla, vaikka ilmeisesti Tanskalla ja Australiallakin on jonkinlainen mahdollisuus. On helppo nähdä mistä tämä johtuu, Puola voitti viime vuoden kisat, Tanska tuli toiseksi ja Australia kolmanneksi. Tšekin tasavalta pääsi neljännelle sijalle, mutta ero seuraavaan oli aika huima, kun Australia sai 33 pistettä, Tšekit ottivat vain 13. Puola ja Tanska olivat varsin tasaväkiset, 41 ja 40 pistettä. Puola onkin voittanut monena vuonna, vain 2012 se jäi kokonaan mitalia vaille. Puolan tähtikuljettaja on Tomasz Gollop, joka on useammalla ansiomerkillä Puolassa palkittu urheilija. Jo yli nelikymppinen Gollop on ehkä kuitenkin jo laskussa, on hiukan vaikea sanoa kun parina viime vuotena puolalainen ei ole saavuttanut aivan kaikkea maailmassa, mutta laskusuunta ei ole ollut tasainen, 2012 esimerkiksi oli parempi kuin sitä edeltävä tai sen jälkeinen vuosi. Puolan ei tarvitse kuitenkaan luottaa vain yhteen ajajaan, tiimissä on viime vuosina pisteitä kerännyt myös esimerkiksi Jaroslaw Hampel ja alun perin norjalainen Rune Holta. Tanskalaiset ovat kaiken kaikkiaan voittaneet enemmän speedway MM-kilpailuja kuin minkään muun maan joukkueet, vaikka Puola onkin ollut viimevuosina päällimmäisenä. Tanskallakin on tallissaan hyviä kuljettajia, legendaarisia jopa, kuten Nicki Pedersen joka on voittanut useita henkilökohtaisia kultamitaleja. Entä sitten kolmanneksi suosikiksi päässyt Australia? He kohtaavat ensimmäisessä erässä Iso-Britannian, joka on vanha vihollinen, joka varmaan lisää voitontahtoa. Heidän paras kuskinsa, Chris Holden, on kuitenkin vasta toipumassa vakavasta loukkaantumisesta, ja vaikka hän itse vannoo olevansa kunnossa, aika näyttää. Heilläkään ei ole pelkästään yhtä kultapojua, vaan myös Darcy Ward on kovan luokan ajaja.
]]>
Tampereella ajettavissa MM-osakilpailuissa mukana on myös kolme suomalaista kuskia. Kaksi on juuri nyt vasta selvinnyt – heidän nimensä selvisivät, miehet ovat varmaan selviä – kevään näyttöjen perusteella. Kisoihin on valittu Kauko Nieminen, entinen-, ja Juha Hautamäki, hallitseva Suomen mestari. Yksi nimi oli jo valmiiksi listalla, Joonas Kylmäkorpi: hän on voittanut maaradalla henkilökohtaisen maailmanmestaruuden neljästi peräkkäin, 2010, 2011, 2012 ja 2013. Tämä on ennätys: kukaan muu ei aiemmin ole tehnyt samaa. Saksalainen Gerd Riss aikoinaan voitti jopa kahdeksan mestaruutta, mutta ei hänkään neljää peräkanaa. Viimeisessä osakilpailussaan 2013 Joonas kaatui, ja päätyi viidenneksi, mutta haalittuaan jo 26 pisteen kaulan, sillä ei ollut enää kisoissa merkitystä. Joonas arvioi olevansa hyvässä ottelukunnossa Tampereelle, pidämme siis silmällä. Nousevasta polvesta voisi mainita Niko Siltamäen, hän on suomalainen 1991 syntynyt ajaja joka suunnittelee – tai ainakin toivoo pääsevänsä – ammattilaiseksi lajissa. Niko on toistaiseksi voittanut SM joukkuekultaa ja -hopeaa, ja menestyi hyvin EM kisoissa alle 19 v. sarjassa.
]]>
Radalla on kerralla neljä kuskia, jotka saavat pisteet sijoituksen mukaan, ja kisan voittaja määrittyy pisteiden mukaan. Kukin yksittäinen ajo on neljä kertaa radan ympäri. Suomessa lajin harrastus on melko pientä, vaikka Suomessa on useita speedwayratoja. Harrastajien kerhoja on parikymmentä. Rata on melko helppo perustaa ja ylläpitää, koska radalta ei vaadita erikoispäällysteitä eikä muutenkaan pikkutarkkoja vaatimuksia ole: Hiekka-, sora- tai maapohja käsitellään sääntöjen mukaan, radan pinnalla tulee olla 20 senttiä paksu kerros irtonaista maa-ainetta, mutta radan pituutta ei edes ole määritelty tarkasti, kunhan se on 260 – 425 metrin väliltä. Leveyden pitää olla suoralla 10 metriä ja kurveissa 14. Jossain tapauksissa suuriakin kilpailuja on hyväksytty ajettavaksi väliaikaisilla radoilla. Tietenkin, kun kerran Suomessa ollaan, talvella speedway-ajoja järjestetään jäällä. Kaikkia urheilulajeja paitsi kameliajoja järjestetään talvella jäällä – no, kameliajoja ei järjestetä kesälläkään missään joten vertaus oli hiukan huono. Jääspeedwaypyörä on samanlainen kuin tavallinen, paitsi että siinä on kaksi vaihdetta ja renkaissa maksimissaan 28 senttiset piikit. Siitä huolimatta rata on hiukan maarataa leveämpi, ehkä jäällä pyörän hallinta on vaikeampaa kuin maaradalla, jopa piikkien kanssa. Suojavallit muovataan radan ympärille lumesta, joten rata voidaan rakentaa helposti paikallisista luonnonmateriaaleista. Ensimmäiset Suomessa järjestetyt MM-osakilpailut koskaan ajetaan vuoden 2014 keväällä Tampereen Ratinassa. Ehkä tämä nostaa lajin suosiota Suomessakin edes naapurimaiden tasolle? 160 maan TV-katsojat näkevät Ratinan osakilpailun.
]]>
Supermoto on yksi uusimmista ja suosituimmista lajeista, maailmalla, ja vaikka se on vain marginaalisesti maastoajolaji – kilpailu koostuu kolmesta osasta, joista vain yksi on ”maastossa” eli motocross-osio – mainittakoon se nyt koska lajin MM-voittaja on suomalainen Mauno Hermunen, joka on nyt bulgarialainen Mauno Hermunen. Eli se siitä, voimme siirtyä eteenpäin (no, eiköhän Hermusella ole kaksoiskansalaisuus). Motocross eli suomalaisittain motokrossi on maastossa mutta radalla ajettava moottoripyöräilyn laji. Eli ajo tapahtuu maastossa, jonne on merkitty rajattu rata, johon kuuluu paljon epätasaisia osuuksia. Laji on saanut alkunsa Englannista jo viime vuosisadan alkukymmeninä, ja esimerkiksi Supermoto on kehitetty motokrossin pohjalta. Vaikka vakavasti alaa harrastavia on ehkä vähänlaisesti, ”mokrossin ajamisesta” on melkein tullut jo sanonta jolla tarkoitetaan yleisesti soramontulla mopon kanssa pyörimistä poikaporukassa. Ei niin että laji olisi vain miehille, Suomessa on erinomaisia naispuolisia motokrossikuskeja kuten Ria Virtanen. Enduro on erikoiskokeista koostuva kisa jossa testataan pyörän ja ajajan kestävyyttä ja hermoja monessa erilaisessa, vaativassa tilanteessa, yleensä maastossa. Suomessa saattaa pyörää joutua ajamaan suossa, ja Etelä-Euroopassa kivikkoisella, jyrkällä vuorenrinteellä. Suomalaisesta Eero Remeksestä leivotaan MM-kisojen E1-luokan mestaria, kun nyt hallitseva Antoine Meo vaihtaa luokkaa. Offroad-lajeilla voidaan tietysti tarkoittaa myös autolajeja, vaikka silloin käytetään useimmin suomenkielistä vastinetta maastoajo. Maastoajoa harjoitellaan suomessa lähinnä armeijassa, monesti maastossa autoilu on kiellettyä metsissämme. Pitkän matkan kestävyysajot kuten Paris-Dakar ajetaan silti enimmäkseen tien päällä: lähin vastine on Venäjän Baja Russia–ralli, joka ajetaan Laatokan maisemissa ja jäällä.
]]>